Kesä ja arvokisa-aikataulukeskustelua (lehden pääk. 4/2012)

Elo-syyskuun vaihteessa ilmestyneen lehtemme pääkirjoituksessa järjestelin kesän arvokisa-aikataulua uuteen uskoon.

Tässä yksi pääkirjoituksesta poimittu ajatus, joka herätti keskustelua:

MaajoukkuekarsinnatAsiasta on tehty esitys SAGI:lle Helsingin Agility Urheilijat ry:n aloitteesta ja näkemässäni luonnoksessa esitettiin toive järjestää karsinnat toukokuussa. Se on erinomainen ehdotus. Juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana niin Suomessa kuin maailmallakin järjestetään erinomaisia isoja kisoja, joista moni suomalainen voisi hakea isojen kisojen kokemusta. Ratkaisu: Kisat järjestetään toukokuun ensimmäinen tai kolmas viikonloppu. Ensimmäinen viikonloppu ei osu vappuun ainakaan pariin vuoteen, toinen viikonloppu on pyhitetty äideille ja kolmas viikonloppu on siinä mielessä hyvä, että ketään ei kiinnosta jääkiekon MM-kisojen (2013) loppuottelut.

OK. Tästä sainkin, kiitos vaan kaikille, välittömän palautteen esittämästäni ratkaisuajankohdasta. Ja myönnän, etten ajatellut asiaa joka kantilta. Palaute herättelikin oikein miettimään asiaa. Kalenterissahan se näytti hyvältä, mutta käytännöt ovat Suomessa niin kirjavia ihan luonnollisista syistä. Niille,  jotka eivät pääse treenaamaan läpi vuoden tasaisen mukavissa (lämpimissä) olosuhteissa, tulee toukokuun hieman nopeasti huippukunnon saavuttamiseksi.

Tampere 6.4.2012, jäällä tallustelevat koiramme (vas.) Witzi ja Sili.

Kun selaisin tämän vuoden valokuvia, niin ei ne sääolosuhteet Tampereellakaan olleet ihan optimaaliset ulkoharjoitteluun. Eikä täällä lämmitettyjä treenipaikkoja ihan joka koirakolle ole saatavilla.

Suomi on pitkä maa ja koirakkojen harjoitusaikataulut tehdään sen mukaan. Osa koirakoista alkavat treenaamaan täysillä hyppykorkeuksilla vasta toukokuussa. Ja on huomioitava ne koirakot, jotka syystä tai toisesta keräävät karsintoihin vaadittavia tuloksia lähempänä itse kisoja.Kisakausi varsinkin pohjoisemmassa on huhtikuussa vasta aluillaan.

Lyhyt se on Suomen agilitykesä. Muutosta kaivataan, mutta mikä onkaan ratkaisu? Liiton ylimääräisessä kokouksessa sitä pohditaankin lisää. Asiaa on pohdittu tietysti myös finagilityn palstalla.

Niin ja haluankin tähdentää, ja se ehkä tulee joillekin yllätyksenä, että mielipiteeni lehdessä ja näillä sivuilla ei ole liiton virallinen kanta.

Lehden 2/2012 sisältö

Numero 2/2012

Postituspäivä tilaajille 19.4.2012, toimitusaika 1-4 arkipäivää.

Lehden 8. numero ja vuoden 2. pläjäys.

Lehden sisällysluettelo:

s. 3  Pääkirjoitus

s.8 Uutiset + pikatesti
Uutisia agilityn maailmasta ja Total Agility Method -DVD pikatestissä.

s. 12 Tervehdys Agirodun ulkomaisilta tuomareilta
Lee Gibson Isosta-Britanniasta ja Ronald Mouwen Hollannista lähettivät terveisensä ja esittelynsä.

s. 14 Agilitykoulutusta vai -konsultointia

Satu Hilli lanseeraa sanan agilitykonsultointi ja hän kertoo mikä on agilityn käsiala.


s. 22 Urheilunäön kehittäminen, osa 2

Daisy Peel: Tässä artikkelissa esittellään lisää harjoitteita, joiden avulla voit treenata koiran katsomisen taitoa.

s. 26 Lähikuvassa Anja Lehtiö
Agilitykentiltä paimennuslaitumille.

s. 34 Visuaalinen ja tilallinen hahmottaminen
Steve Croxford analysoi: Agilityssa yleisimmät ohjausvirheet liittyvät ohjaajan sijaintiin radalla, ajoitukseen ja tilalliseen hahmottamiseen.

s. 42 Jännitys hallintaan
Vappu Alatalo: Itsetuntemus on jännityksen hallinnan avain. Tärkeintä jännityksen hallinnassa on kuitenkin oma motivaatio.

s. 49 SAGIn alueellinen valmennustoiminta
Kati Kollanen: Valmennusjärjestelmää on SAGIssa kehitetty vuoden 2011 alusta.

s. 56 Tie menestykseen
Katainen ja Vitikainen: Menestyvällä agilitykoirakolla on merkittäviä vahvuuksia kolmella tärkeällä osa-alueella: suhde, osaaminen ja kilpailemisen taito.

s. 61 Yksinkertaisia lihaskuntoharjoitteita koirille
Yksinkertainen on kaunista. Muutama harjoite, joita voit tehdä koirasi lihaskunnon parantamiseksi.

s. 62 Tilastojen kertomaa
Tilastosatoa käydyistä kisoista.

s. 64 SAGI tiedottaa
Ajankohtaista asiaa Suomen Agilityliitolta.

Valmennusta ja rakennuspalikoita

Steve Croxford luennoi Varalan urheiluopistolla (Tampere).

Viime viikonloppuna ja maanantaina liiton valmentajakurssilaiset sekä luennolle päässeet agilitaajat saivat aimo annoksen agilitytietoutta Steve Croxfordilta. Steve on tuttu mm. Brittien maajoukkueen managerin tehtävistä viime vuosikymmenen ajalta ja suomalaiselle harrastajalle lehtemme sivuilta.

Me (minä ja Nina) saimme kunnian viettää aikaa Steven kanssa perjantaina hyvän ruoan, Tampereen esittelyn ja Pyynikin näkötornin munkkikahvien äärellä. Agilitykeskusteluihin liittyi niin agilityn nykytilan tarkastelu ja sovimme, että hänen valmennukseen ja lajiin liittyivä artikkeleitaan julkaistaan myös tulevissa lehtemme numeroissa.


Yleisöluento sunnuntaina käsitteli osin niitä aiheita, joita on Steven artikkeleissa käsitelty lehtemme numeroissa 1/2011 (Strateginen agility), 3/2011 (Suorituksen analysointi) ja 5/2011 (Suoritustavoitteiden asettaminen). Luennon sisältö oli tuhti paketti siitä, miten agililitya voi kouluttaa, harjoitella ja kilpailla järjestelmällisesti. Kyse on ajattelumallista, missä haetaan koiran suoritusten ja ohjaajan ohjaustavasta toistuvasti ja yhdenmukaisesti mitattavia asioita, kuten esim. nopeus, suoritustekniikka.

Eri osa-alueet määritellään ja nykytila arvioidaan eri kriteerien mukaan. Jatkossa harjoittelu muodostetaan sen mukaan, mikä on koirakon tavoite eri osa-alueilla ja kehitystä mitataan järjestelmällisesti.



KÄYTÄNNÖSSÄ

Maanantaina valmentajakurssilaisille ja yleisöluennolle osallistujille järjestettiin Sporttikoirahallilla koko päivän kestänyt sessio, missä valmentajakurssilaiset tekivät käytännössä arvioita demokoirakoiksi ilmoittautuneille.

Valmentajakurssilaiset menivät jokaisen harjoitteen
tarkasti läpi yhdessä Steven kanssa.

Tämä osoitti sen, että mikä näyttää paperilla systeemiltä, muuttuu ja kehittyy toteuttajiensa myötä kaikkia hyödyntäväksi työkaluksi. Sehän tässä harjoittelussa olikin kyse. Harjoitusten aikana eri osa-alueiden pisteytys sai tarkempia piirteitä ja Steve haastettiin perustelemaan tiettyjä harjoituksia ja mittaustapoja. Täten kurssilaiset ja Steve saivat kehittävää palautetta ja valmennusjärjestelmä tarkentui päivän aikana jatkuvasti.

Viikonloppu oli erittäin antoisa ja teen parhaillaan artikkkelia asiasta tämän kuun lopussa ilmestyvään lehteemme. Artikkelissa vedän yleisöosuuksia yhteen ja esittelen ainakin yhden tehdyn harjoitteen. Koitan tuoda esille niitä ajatuksia, joita käytännön harjoitukset toivat pinnalle.

Huh, olen viikonlopun jäljiltä aivan puhki, vaikka osallistuin ainoastaan yleisöosuuksiin. Voin kuvitella, että valmentajakurssilaiset ja demokoirakot tietävät tehneensä jotain viikonlopun aikana 🙂 . Maininnan arvoinen on järisyttävää asennetta osoittanut nuori agilitaaja, Elsi Pulli, joka näytti miten päivästä otetaan kaikki irti 😉 Mahtavaa asennetta!

lehden 06/2011 sisältö

Numero 06/2011

Retro- ja jouluhenkinen numero. Kuitenkin täynnä asiaa.
agilitylehti postitetaan tilaajille viikolla 51/2011.

Lehden sisällysluettelo:

s. 3 Pääkirjoitus (Nina ja Tero Mesiranta)

s. 6 Agilityvuodet 2011 ja 2012
s. 10 TopTeamin ensimmäisellä leirillä
s. 18 Itseluottamus (Vappu Alatalo)

s. 23 Tehoa treenaamiseen: Nopeus ja ketteryys, osa 2 (Lotta Vuorela)

s. 28 Valssit ja edessä leikkaukset (Jenny Damm)
s. 40 Tutkittua (Nina Mesiranta)
s. 46 Tasapaino harjoittelussa (Daisy Peel)

s. 51 Tuomarin lyhyt kisa-analyysi (Rauno Virta)

s. 54 Nuoren koiran kehitystarina, osa 6 (Tiia Vitikainen, Harri Katainen)

s. 58 FCI sääntöhahmotelma
s. 60 Tilastojen kertomaa

s. 62 Suomen Agilityliitto tiedottaa

Tilaa lehti, pysyt mukana agilityn maailmassa.
Voit ostaa lehden myös irtonumerona

.

lehden 05/2011 sisältö

Numero 05/2011

Lehdessä tuplakansi, koska menestystä tuli taas monella rintamalla.
agilitylehti postitetaan tilaajille viikolla 43/2011.

Lehden sisällysluettelo:

s. 3 Pääkirjoitus (Tero Mesiranta)

s. 6 FCI MM-kisat 2011
s. 18 Tablet koulutuksen apuvälineenä
s. 20 Peruskäännökset ja takaaleikkaukset käytännössä (Jenny Damm)

s. 30 Nuoren koiran kehitystarina, osa 5 (Harri Katainen ja Tiia Vitikainen)

– Kohti ensimmäisiä kilpailuja

s. 34 Lähikuvassa Veli-Pekka Suuronen

s. 42 Total Agility
s. 46 Tehoa treenaamiseen: Nopeus ja ketteryys (Lotta Vuorela)

s. 48 Sosiaalista soppaa (Vappu Alatalo)

s. 54 Suoritustavoitteiden asettaminen (Steve Croxford)
s. 62 Tilastoja
s. 64 Suomen Agilityliitto tiedottaa

Tilaa lehti, pysyt mukana agilityn maailmassa.
Voit ostaa lehden myös irtonumerona

.

lehden 04/2011 sisältö

Numero 04/2011
agilitylehti postitettu tilaajille viimeistään pe 26.08.2011.
Lehden sisällysluettelo:

s. 3 Pääkirjoitus (Tero Mesiranta)

s. 6 Maajoukkueen esittely
– maajoukkueen jäsenille esitettiin 10 kysymystä
s. 16 Maajoukkuekarsinnat
– Marja-Liisa Lindell kertoo karsintasysteemin muuttumisesta
– Finaaliradan haasteista, rata-analyysi


s. 20 Minkä maan karsinnat?
– erilainen maajoukkuekarsinta eittelyssä. Arvaa maa?
s. 23 Tavoitteiden taika (Vappu Alatalo)
– asiaa tavoitteiden asettamisesta
s. 28 Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 2011
– PM-kisat kuvissa
s. 32 Perusharjoittelu jatkuu (Jenny Damm)
– Lähdön erilaiset tavat
s. 38 European Open 2011
– EO kuvissa. Tuomarina olleen Kari Jalosen kommentit + rata.
s. 46 Tehoa treenaamiseen – nilkan toiminta (Lotta Vuorela)
– Treenataan nilkka vahvaksi
s. 52 Nuoren koiran kehitystarina, osa 4 (Harri Katainen ja Tiia Vitikainen)
– Kaikki ei aina mene niin kuin pitäisi
s. 55 Tutkittua: Ohjaajan ja koiran hormonit kilpailussa (Nina Mesiranta)
– Agilitytutkimuksen pureskelua. Vertailtu koiran ja ohjaajan hormonitasoja ennen ja jälkeen suorituksen
s. 58 Nestettä rakkineeseen (Riitta Kempe)
– Asiaa koiran nesteytyksestä
s. 62 Suomen Agilityliitto tiedottaa

Tilaa lehti, pysyt mukana agilityn maailmassa.

Voit ostaa lehden myös irtonumerona

.

lehden 03/2011 sisältö

Numero 05/2011

Lehden sisällysluettelo:

s. 3 Pääkirjoitus (Tero Mesiranta)

s. 6 SM-kisaraportti 2011
s. 11 Tilastojen kertomaa
s. 12 Nuoren koiran kehitystarina, osa 3 (ACE)

s. 16 Voima ja lihaskunto (Lotta Vuorela)

s. 22 Jenny Damm: Perusharjoittlelu
s. 30 Möllistä kisaajaksi


s. 34 Nuppi kuntoon joka starttiin (Vappu Alatalo)

s. 38 Niinun treeneissä
s. 40 Lähikuvassa Niina-Liina Linna

s. 46 World Agility Open: Loppuraportti
s. 50 Tuomarin lyhyt kisa-analyysi

s. 54 Tuotearvio
s. 55 Jäitä hattuun kun koira kuumenee (Riitta Kempe)
s. 59 Suorituksen analysointi (Steve Croxford)
s. 64 Suomen Agilityliitto tiedottaa

Tilaa lehti, pysyt mukana agilityn maailmassa.

Voit ostaa lehden myös irtonumerona

lehden 02/2011 sisältö

Numero 02/2011
agilitylehti postitetaan tilaajille to 14.04.2011.

Lehden suuntaa antava sisällysluettelo satunnaisessa järjestyksessä:

Sisällys (kirjoittaja):

s. ?? Pääkirjoitus (Tero Mesiranta)
s. ?? Nuoren koiran kehitystarina, osa 2
s. ?? Your dog is excellent. Are you up to it?, part 1 (Erik Eriksen)
s. ?? uutisia agilityn maailmasta


s. ?? Tehoa Treenaukseen, osa 2 (Lotta Vuorela)
s. ?? Tuomarin lyhyt kisa-analyysi
s. ?? Lähikuvassa Anna Ström
s. ?? Opas onnistuneeseen yhteistyöhön, osa 2 (Jenny Damm)
s. ?? Agilitymaan esittely
s. ?? tilastoja tulosten maailmasta (Tero Mesiranta)
s. ?? Suomen Agilityliitto tiedottaa

Tilaa lehti, pysyt mukana agilityn maailmassa.

Voit ostaa lehden myös irtonumerona

Palautetta lehdestä 1/2011

Saimme palautetta ensimmäisestä lehdestämme runsaasti. Kirjallisesti ja suullisesti.

ISO kiitos kaikille palautteen antajille!

Olisin huolestunut, ellei palautetta olisi tullut ollenkaan. Se olisi ollut merkki, että lehtemme olisi ollut yhdentekevä. Palautteet olivat suurilta linjoiltaan erittäin positiivisia. Lehti on tullut tarpeeseen ja osumia tuli enemmän kuin huteja. Itse lehden sisällöstä saimme pelkästään kehuja, mutta ulkoasun ja taiton suhteen saimme erittäin kriittistä palautetta – ihan odotetusti. Tosin saimme taitosta kehujakin, joten ei nyt menty ihan metsäänkään.


Koko homma lähti siitä, että emme halunneet lehdestä pliisua.

Teoriassa havittelimme, että lehteä oikeasti luetaan ajatuksella. Monesti sarjatuotannolla tehdyt lehdet ja jutut eivät eroa toisistaan millään tavalla ja samalla lehti on helppo selata ja unohtaa. Se, miten onnistuimme on taas toinen juttu. Itsekin katsoessani valmista lehteä, havahduin että joidenkin juttujen taitossa mentiin hieman ohi alan standardien. Lukunautintojen kustannuksella joissakin tapauksissa.

Seuraavassa vastauksiani niihin kriittisiin seikkoihin, mihin sain kommentteja ja ohjeita. Rautalankaakin ohjeistuksessa oli käytetty, kiitos siitä 🙂

Sekava taitto (palstojen määrä vaihteli, 1/2/3 palstaa, kuvat liian lähellä tekstiä, tehokeinoja liikaa joissakin jutuissa):
– Otin tietoisen riskin taiton suhteen. Tein ekaa kertaa aikakauslehteä ja luonteelleni tyypillisesti halusin tehdä sen itse. Lehti hakee vähän uomiaan ja testailin eri ulkoasuja: jotkut toimii, jotkut taas ei. Jatkossa otamme selkeämmän ja yhdenmukaisemman linjan. Toki ylläreitäkin tulee olemaan. Pyrimme pääsääntöisesti kahden palstan käyttöön. Ja kuten sanoitkin, yhden palstan tapa toimii joskus. Esim. Jennyn jutun kuvasarjat eivät sopineet mielestäni järkevästi ja otin 3 palstan lähestymistavan heti kakkossivulle kuvien pienuuden takia. Seuraavalla sivulla palasin sitten hieman leveämpään.
– Kuvien ja tekstin väleistä/ilmavuudesta samaa mieltä. Tuli liian tiivis. Oppimisprosessi.
– Daisyn juttu olikin hieman erikoinen, en aluksi tykännyt ulkomuodosta, fonttikin häiritsi. Nyt jollain tapaa pidän siitä, vaikkei se “perinteinen” olekaan. Jatkossa sitä tuskin tehdään tuolla tavalla. Joidenkin mielestä se oli hauska. Fontti on kieltämättä kyseenalainen.

Pääkirjoitus (taustaväri ja fontti):
– Siinä kävi hama. Taustalle piti jäädä haalea kuvio, erittäin haalea, mutta näin kävi. Vedoksestakaan en asiaa havainnut. Jatkossa valkoiselle tai erittäin hienotunteisesti taustakuvaa käyttäen. Fontistakin ehkä isompi.

Juttujen aloitukset (aukeama vs. oikea sivu):
– Meille tuli sivumäärä täyteen ja hieman jouduimme säätämään, että jutut sopivat lehteen. Pari juttua meni siten hieman erilailla kuin suunnittelimme.

Isot fontit joissakin kohdissa:
– Oppimisprosessi tuonkin kohdalla. Kiire näkyi hieman noissa.

Kriittinen ja korjaava palaute on tärkeää lehden kehityksen kannalta. Kuten agilitykoulutuksessakin.

Kehujakin tuli vuolaasti. Tässäpä näistä osa (kommenttini kehun alla):

“Kuvamateriaali ensiluokkaisia. Siitä iso plus!”– Valokuvien kanssa jännitin eniten. Muutama värimäärittely olisi voinyt mennä hienommin, mutta siihen auttanee näyttöjen kalibrointi.

“Lehti: Kiitos siitä, se oli erittäin mielenkiintoista luettavaa”– Niin meidänkin mielestä. Seuraavassa lehdessä jatketaan ja (uskallanko sanoa) vielä monipuolisemmin.

“Samun haastattelu ja erityisesti treenit, vielä isompi plus. Sormet syyhyävät torstai-iltaa kun pääsee kokeilemaan ja testaamaan harjoituksia.”– Hyvästä matskusta on ilo tehdä juttua.

“erittäin positiivinen fiilis lehdestä”– Sama tunne meilläkin. Näitä tuli PALJON 🙂

“Loppuun kiitos kuitenkin asiallisesta ja mielenkiintoisesta lehdestä!”
– Kiitos!

“Selkeät kokonaisuudet”

“Ei tullut ahmittua koko lehteä kerralla, pitää pureskella ja nauttia”

“Kiitoksia älyttömän hyvästä lehdestä! Hieno kokonaisuus ja sisältö oli kohdallaan.”

“oli kyllä mielenkiintoisia juttuja lehdessä, paljon luettavaa ja vieläpä asiaa”

jne.jne….

Lopuksi vielä kommentti keskustelupalstalta: “Kaikenkaikkiaan hatunnoston arvoinen suoritus! Tätä on Suomen agility kaivannut!”. Kiitos “Noora” :).

Näillä eväillä on hienoa jatkaa lehden tekoa. Seuraavan lehden tarkempi sisältö varmentuu lähiviikkoina. Luonnollisesti osa ensimmäisen lehden sarjoista jatkuu, mutta myös uusia aihepiirejä tulee mukaan.

Ps. Ellei sinulle tule vielä omaa lehteä, niin tutustu sen sisältöön tästä ja voit tilata lehden itsellesi täältä. Tilauksen alkavat vielä numerosta 1, ellet tilauksessasi toisin mainitse. Irtonumeroita on myös tarjolla kaupassamme.

Tehoa treenaamiseen

TEHOA TREENAAMISEEN

Teksti: Lotta Vuorela 
Kuvat: Iris Kieme, Tero Mesiranta, Shutterstock

Tämän juttusarjan tarkoituksena on pureutua kiinni agilityohjaajan kuntoharjoittelun perusteisiin ja tuoda kasa harjoitevaihtoehtoja kaiken tasoisille agilityharrastajille. Juttusarjan ensimmäisessä osassa orientoidumme aiheeseen haastattelemalla kahta suomalaista huippuagilitaajaa, Niina-Liina Linnaa ja Jari Suomalaista, jotka myös kouluttavat aktiivisesti agilitya. He kertovat mielipiteensä kuinka merkityksellinen ohjaajan oma kunto on agilitysuorituksen kannalta. Jatkossa lehden jokaisessa numerossa on teemana agilitykunnolle merkityksellinen osa-alue, ja miten sitä voidaan kehittää ja treenata – myös ihan kotioloissa.


NIINA-LIINA LINNA

” Toivoisin agilityn kehittyvän osaksi huippu-urheilua”

Ammatikseen agilitya kouluttava Niina-Liina Linna pitää agilityohjaajan fyysistä kuntoa hyvinkin merkityksellisenä agilitysuorituksen kannalta.

– ”Erityisesti näen hyvän fyysisen kunnon merkityksen tärkeänä henkiselle suorituskyvylle, sillä hyvä fyysinen kunto lisää myös ohjaajan henkistä kapasiteettia ja erityisesti keskittymiskykyä. Pitkät kisapäivät tuovat omat haasteensa jaksamiselle, ja hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan vielä sen päivän viimeisenkin startin.”

Niina-Liina Linnalla onkin vahva kokemustausta nimenomaan kilpailemisesta huipulla: Suomen mestaruus, MM-kilpailuiden 5. sija, kansainvälinen kisakokemus sekä lukuisat kansallisten kisojen voitot ovat koulineet Linnasta vahvan kilpailijan, joka tunnetaan radoilla vikkelistä jaloistaan.

– “Fyysisistä ominaisuuksista koen merkityksellisemmiksi nopeuden sekä reaktiokyvyn. Agilityssa ei tarvitse olla missään maratonkunnossa selvitäkseen suorituksesta, mutta täytyisihän jokaisen kunnon olla kuitenkin sen verran hyvä, että selviytyy tuosta 40 sekuntia kestävästä, nopeasta suorituksesta ongelmitta. Ja täytyy muistaa, että harjoituksissa toistoja tulee kilpailutilannetta huomattavasti enemmän, jolloin ohjaajan fyysinen kunto vaikuttaa suoraan siihen, miten tehokkaita harjoituksia voi koiran kanssa tehdä”, summaa Linna agilityn fyysisiä vaatimuksia.

– “Yksittäisenä ominaisuutena pidän ehdottoman tärkeänä myös keskivartalon lihasten – vatsa- ja selkälihasten – kuntoa, sillä niiden toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten juoksuliike pysyy kovassakin vauhdissa kasassa.”, mainitsee Linna, jolla itsellään on urheilullinen tausta yleisurheilun parista.

Niina-Liina pitää omasta kunnostaan huolta saliharjoittelun sekä erilaisten vetoharjoitusten avulla.

– “Salilla käydessä keskityn lähinnä jalkojen ja keskivartalon voimaharjoitteluun, ja vetoharjoituksia teen samalla kun lenkkeilen koirien kanssa. Juoksu- ja koordinaatioharjoituksia on helppo sen sijaan tehdä vaikka omalla pihalla”, tarkentaa Linna harjoittelunsa sisältöjä. Niina-Liina on myös pidetty kouluttaja, joka kouluttaa täysipäiväisesti lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta tilauksesta myös muualla Suomessa. Kouluttaessaan hän pyrkii ottamaan ohjaajan fyysisten ominaisuuksien kehittämisenkin huomioon, mutta toteaa, että harjoittelua suunnitellessa voisi tätäkin osa-aluetta huomioida huomattavasti enemmän.

“En varsinaisesti tuputa kuntoharjoitteluohjeita koulutettaville, mutta pyydettäessä pyrin toki auttamaan, jos treenivinkkejä joku kaipaa. Harjoituksissa pyrin siihen, että jokainen puristaisi itsestään kaiken ulos liikkumisenkin osalta, ja että treenit vedetään aina täysillä loppuun saakka, vaikka välillä tuntuisikin, että väsyttää”.

Kansainvälisellä huipulla Linna näkee fyysisten ominaisuuksien ja vaatimusten merkityksen korostuvan.

– “Ainakin maksi-luokassa – josta itselläni on eniten kokemusta – näen ohjaajan fyysisten ominaisuuksien korostuvan mitä korkeammalla tasolla kilpaillaan; kaikki maailman kärkikymmenikössä kilpailevien koirien ohjaajat ovat hyviä liikkumaan ja uskon, että tämä tulee varmasti vielä korostumaan tulevaisuudessa. Toivoisin muutenkin, että agility kehittyisi osaksi huippu-urheilua ja vaatimuksetkin olisivat sen mukaisia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö agility silti säilyisi kaikenlaisten ja -tasoisten koirien harrastuksena – nämä kaksi puoltahan eivät sulje toisiaan koskaan pois!”, avaa Linna ajatuksiaan huippuagilitysta.

 

JARI SUOMALAINEN

“Agilityssa huippusijat ratkaistaan ohjaajan fyysisen suorituskyvyn perusteella”

Maamme ehdoton agilityn kärkinimi lienee tällä hetkellä Jari Suomalainen, jonka arvokisamenestys maailmalla useampana vuonna on tuonut onnistumisen huumaa koko suomalaiselle agilitykansalle. Jarin menestys on todiste myös siitä, että maailman huipulla voi pysyä vuodesta toiseen.Jarin oma ohjaustyyli perustuu pitkälti ohjaajan nopeaan ja tehokkaaseen liikkumiseen, ja Jarin mielestä ohjaajan fyysinen kunto onkin merkittävässä roolissa, kun tehdään huipputuloksia.

– “Maailmanmestaruuskilpailuissa kärkikoirakoiden hiuksenhienot erot syntyvät nimenomaan siitä, miten nopeastiohjaaja pystyy radalla liikkumaan ja millainen hänen omafyysinen suorituskykynsä on”, kuvailee Jari huippuagilityn vaatimuksia.

Jari pitää omasta kunnostaan pääosin huolta pelaamalla säännöllisesti sulkapalloa sekä suunnittelemalla omat harjoituksensa riittävän tehokkaiksi.

– “Treenaan yleensä kisaratoja haastavampia ja pidempiä ratoja, jolloin harjoitukset ovat fyysisestikin melko rankkoja – seuraavana päivänä on yleensä jalat hieman kipeätharjoitusten jäljiltä, joten lasken agilitytreenit myös yhdeksi viikon fysiikkaharjoituksista.”

Arvokilpailuiden lähestyessä Jari lisää fysiikkaharjoituksiinsa myös vetoharjoitukset, joita hän yleensä toteuttaa koiralenkkien lomassa.

– “Yksittäisistä ominaisuuksista lähtö- ja reaktionopeus ovat ne tärkeimmät. Tätä ominaisuutta pyrin ylläpitämään ja tehostamaan erityisesti ennen arvokisoja lisäämällä ohjelmaan vetoharjoituksia. Yleensä spurttaantäydellä vauhdilla noin 80 metrin matkan joko tasamaalla tai ylämäkeen ja palauttelen vedon jälkeen noin minuutin verran. Toistoja teen kahdeksasta kymmeneen.”

Kouluttajana Jari tunnetaan vauhdikkaista ja ohjaajan liikettä vaativista radoistaan.
– “Pyrin kouluttajana tuomaan harjoituksiin mahdollisimman paljon liikettä ja ohjaajan omaa liikkumista. Samaa lopputulostahan ei toki voi kaikilta vaatia, mutta liikkuminen on kuitenkin osa agilitya, ja sitä tulisiharjoituksissakin harjoitella riittävästi. ”

Tulevaisuuden agilityn Jari näkee entistä fyysisempänä ja hän uskoo, että harrastajamäärien kasvaessa huipullakin erot fyysisessä suorituskyvyssä tulevat korostumaan, sillä massasta erottuvat helpommin ne nopeat ja taitavat ohjaajat.